On syksy ja minä olen palannut.

Olen täällä edelleen. Tai taas. Heti alkuvuodesta mulle iski kamala yksityisyyden tarve ja piilotin osan blogin teksteistä. Tarkoituksena oli hieman muokata blogin sisältöä ja jatkaa sitten taas kirjoittamista, mutta niinpä tuo aika on vain vierähtänyt enkä ole saanut aloitettua uudelleen. Aika on kortilla enkä nykyään istu enää juuri lainkaan läppärini äärellä, joten blogiin tarttuminen on tuntunut vaikealta vaikka se on mielessä ollut useinkin. 

Mutta nyt mä oon täällä.

Jatkossa pyrin entisestään vähentämään henkilökohtaisen elämäni näkymistä kirjoituksissa ja kuvissa. Yritän keskittyä ainoastaan käsitöiden, valokuvaamisen, leipomisen ja muiden minua kiinnostavien asioiden käsittelemiseen, mutta katsotaan kuinka käy. Intoa kirjoittamiseen riittäisi kunhan vain aikaa olisi tarpeeksi kaikkeen mitä haluan tehdä. Tuntuu siltä, ettei tuo 24 tuntia vuorokaudessa riitä millään kaikille niille asioille, joita haluaisin tehdä.

Mutta ei tällä kertaa tämän enempää. Ihastelkaa lopuksi muutamaa kuvaa, jotka sain ikuistettua eilen pyöräillessäni töihin. Olen odottanut joutsenperheen rantautumista jo jonkin tovin, sillä näin heidät kerran rannalla, enkä silloin kiireiltäni ennättänyt pysähtymään paikalle. Sen jälkeen he ovat hengailleet uimasilla aina kun olen pyöräillyt ohitse, kunnes eilen he sitten viimeinkin köllöttelivät jälleen rannalla. Onneksi olin ottanut kameran mukaani ja sain kuvia muutoinkin kuin pelkällä puhelimella.

Muutama kuva myös kaupungilla olevista kauniista puista. Ihania! Nämä värit ovat yksi niistä harvoista syistä, joiden takia nautin syksystä. 

Toivottavasti siellä ruudun takana on vielä joku lukemassa. Julkaisemattomia käsitöitä ja valokuvia on paljon, joten niitä kyllä riittää. 

Värikästä syksyn jatkoa kaikille! ♥

Uudenvuoden räiskettä.

Tässäpä muutama kuva rakettien räiskeestä. Meillä ei ollut ollenkaan omia raketteja, ei oo ollut enää moneen vuoteen. Tällä kertaa katseltiin äitin ja isän parvekkeelta kun ihmiset ampu raketteja, käytiin katsomassa kaupungin ilotulitusta ja vierailtiin siskon luona ja katsottiin kun siellä ampuivat. Ihan riittämiin näki kauniita raketteja näinkin.

Jouluisia kuvia.

Eletään jo vuoden 2014 ensimmäistä päivää, mutta aion silti palata vielä hetkeksi menneeseen. Oon ollut koko joululomani kotopuolessa ja ajattelin jakaa teille muutaman kuvapläjäyksen muodossa tuon kuluneen vajaan kahden viikon tapahtumia. 

Rentoutumista, pitkään nukkumista, hyvää ruokaa, pelejä, ulkoilua, kirjojen lukemista, laiskottelua, perheen ja ystävien kanssa olemista, sitä oli meidän loma täynnä. Kaikki loppuu kuitenkin aikanaan ja huomenna pitäis suunnata taas takas töihin. Aion kuitenkin uhmata arkisia asioita ja näyttää teille muutamat rakettikuvat meidän uudeltavuodelta kunhan huomenna saan ne julkaistavaan muotoon, tänään ei enää jaksa. 

Kauniita unia kaikille ja onnea alkaneeseen vuoteen!

Vuoden 2013 käsityötavoite, viikko 50 + 51 + 52.

Viimeisten viikkojen aikana on valmistunut täytettä pukinkonttiin, kuten jo viimeksi vihjailinkin. Joulu on ohitse ja lahjat löytäneet tiensä saajilleen, joten on aika paljastaa täälläkin että mitäs sitä on tullut touhuiltua tuossa joulun alla.

Anopille tein "jämälankavillasukat". Anopin miltei satavuotias täti on siinä kunnossa, ettei häneltä enää käsitöiden tekeminen luonnistu, joten minä sain menneenä kesänä häneltä jääneitä villalankoja. Joukossa oli täysin avaamattomia lankakeriä, mutta myös pieniä jäänteitä erilaisista langoista, jotka sitten solmin yhteen ja neuloin kaikki hyötykäyttöön.

Huovuttamisesta mainitsinkin jo edellisessä postauksessa ja sitä tulikin muutaman viikon aikana tehtyä niin, että loppujen lopuksi oikean käden pikkurillistä löytyin rakko. :D Näitä huovutettuja saippuoita meni siskoille puolisoineen, vanhemmille sekä muutamille ystäville.

Appiukolle neuloin kaulahuivin.

Omille karvaturreille sekä muutamalle kaverikoiralle tekaisin uudet narulelut.

 

 Joululahjojen väkertämisen keskellä valmistui myös itselle ensimmäinen omatekemä villapaita. Siitä otetut kuvat hengailee kuitenkin vielä kännykän muistissa, joten siitä lisää vähän myöhemmin.

Että semmosia väkerryksiä pukinkottiin, nyt voikin taas alkaa miettiä uusia juttuja kun tonttuhommat on saatu alta pois ja tämä vuosi alkaa olla pulkassa! ;)

Vuoden 2013 käsityötavoite, viikko 49.

Viime viikolla valmistui jotain kivaa huovuttamalla. Jutut on kuitenki menossa joululahjapaketteihin, joten en esittele niitä vielä täällä ettei kukaan utelias pääse kurkkimaan mahdollista pakettinsa sisältöä täältä. ;)

Muutamia muitakin pukinkonttiin suuntaavia juttuja on valmistunut/valmistuu vielä ennen joulua, joten niiden esittelyä on luvassa kunhan pukki on saanut kuljetettua ne uusille omistajilleen. Siihen asti pidetään salaisuudet salaisuuksina. 

Jottei ihan ilman kuvia jouduta olemaan, saatte kurkata hieman meidän parin viikon takaiselle ulkoilulle muutaman kuvan muodossa. Kuvien oton jälkeen luntakin ehti jo itsenäisyyspäivän kunniaksi sataa oikein kunnolla lisää ja tottakai sitäkin on fiilistelty kameran kanssa. Lumikuvat oottaa kuitenkin vielä kamerassa koneelle siirtämistä. Pakkaset paukku muutaman päivän ajan, mutta nyt ollaan taas plussan puolella ja tänään satoi vettä. Voi ku tuo lumi ei vaan kaikki sulais taas pois. :(

Voi tule joulu valkoinen. <3

Vuoden 2013 käsityötavoite, viikko 48.

Viime viikolla valmistui paljon pieniä näpertelyitä. 

Alkuviikosta tein synttärikortin pienimmäiselle siskonlapselleni, joka sunnuntaina täytti jo hurjat kahdeksan vuotta. Valitettavasti ei päästy mukaan juhlimaan sankaria, mutta paketti lähti postin matkaan. Kortin kaveriksi pakettiin sujahti muutama postaus takaperin esittelemäni raidalliset villasukat sekä pieni suklaalevy.

 

Mun isä osti viime vuonna Remulle ja Romeolle omat koirien joulukalenterit, josta jokainen päivä löytyi koirille erilainen herkkupala. Ja meijän pojathan rakasti sitä kun oppivat, että aina aamulla ensimmäisenä avataan kalenterin luukut ja saa jotain hyväskää. ;) Yritin metsästää tällekin vuodelle koirille joulukalentereita, mutta en vaan löytänyt mieleisiä. Kaupoissa en niitä löytänyt ja netistä ne oli loppu. Tein sitte ite ja kyllä kelpaa! :)

Sunnuntaina mun teki hirveesti mieli koristella pipareita. Kaupasta tarttuikin mukaan valmiita pipareita ja koristeluvärkkejä ja minä pääsin näpertelemään. Kyllä on nättejä. Miika sai ikioman nimikkopiparinkin.

 Viikolla valmistui myös muutamia joulukortteja sekä yksi onnittelukortti hääparille, mutta niistä en ole kaikessa tohinassa saanut otettua kuvia. Lauantaina oltiin Miikan kanssa juhlistamassa mun työkaverin ja hänen miehensä rakkaustarinaa kun he sanoivat toisilleen tahdon. :) Kauniit häät ja hieman erilaiset kuin mihin ollaan totuttu, häät kun olivat yhdistelmä useampaa kulttuuria. Onnea vielä ihanat! <3